täydellinen

Finnois

Étymologie

De täysi (pluriel täydet) avec le suffixe -llinen.

Adjectif

Nature Forme
Positif täydellinen
Comparatif täydellisempi
Superlatif täydellisin
Cas Singulier Pluriel
Nominatif täydellinen täydelliset
Génitif täydellisen täydellisten
täydellisien
Partitif täydellistä täydellisiä
Accusatif täydellinen [1]
täydellisen [2]
täydelliset
Inessif täydellisessä täydellisissä
Illatif täydelliseen täydellisiin
Élatif täydellisestä täydellisistä
Adessif täydellisellä täydellisillä
Allatif täydelliselle täydellisille
Ablatif täydelliseltä täydellisiltä
Essif täydellisenä täydellisinä
Translatif täydelliseksi täydellisiksi
Abessif täydellisettä täydellisittä
Instructif täydellisin
Comitatif täydellisine [3]
Distributif täydellisittäin
Prolatif täydellisitse

täydellinen \ˈtæy.de.lːi.nen\

  1. Parfait, accompli, achevé.
  2. Complet, exhaustif.

Antonymes

    epätäydellinen, vajaa

    Cet article est issu de Wiktionary. Le texte est sous licence Creative Commons - Attribution - Partage dans les Mêmes. Des conditions supplémentaires peuvent s'appliquer aux fichiers multimédias.